”Tieteellisin menetelmin ei ole kyetty havaitsemaan mitään mystistä Qitä”

http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288636181411.html

 Qi eli energia

 Tyypillisesti länsimainen tieteellinen näkemys tekee olettamuksen, että kiinalaisen lääketieteen käsittelemä Qin käsite on energiamuoto joka asettuu tunnettujen energiamuotojen, ehkä tyypillisimpinä lämpöenergian, sähköisen energian, kemiallisen energian ja liike-energian, ulkopuolelle. Oman kiinalaisen lääketieteen tuntemukseni mukaan tämä olettamus on paitsi virheellinen ja nimenomaan asiaatuntematon. Qi on lähtökohtaisesti kaikki - aivan kuten moderni fysiikkakin näkee materian eri tavoin värähtelevänä energiana. Qi on liike-energiaa, se on lämpö-energiaa, se on kemiallista energiaa ja se mitä suurimmassa määrin on sähköistä energiaa.

 

 Siellä missä on sähköistä energiaa, on aina läsnä sähkömagneettinen kenttä ja siihen liittyviä ilmiöitä. Me ihmiset olemme olentoja joissa on sähköistä energiaa ja siten automaattisesti sähkömagneettisia ilmiöitä ja sähkömagneettisia kenttiä.

 

 Tyyppiargumentit Qitä vastaan:

1. Sitä ei voida mitata, joten sitä ei ole olemassa. 

Oletus on periaatteessa se, että meidän nimeämme Qin pitäisi kuulua kaiken sen ulkopuolelle mitä pystytään mittaamaan, niin että Qin olemus pakenee koko ajan kauemmaksi sitä mukaan kun mittausmenetelmät tehostuvat. Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni Qin mittaamisesta otetaan esille aivosähkökäyrien mittaaminen (EEG), sydänsähkökäyrä (EKG), hermoratatutkimus (ENMG). Nämä ovat täysin rutiininomaisia tutkimusmenetelmiä, joilla on tieteellinen perusta - aivan kuin tieteellinen perusta ja tutkimusmenetelmälle annettu nimi sulkisi Qin näiden mainittujen ilmiöiden ulkopuolelle. Nämä ovat erinomaisia esimerkkejä Qin mittaamisesta. 

Hienovaraisempaa tutkimusmenetelmää edustaa ns. SQUID eli superconducting quantum interference device  (http://en.wikipedia.org/wiki/SQUID).SQUIDIa sovelletaan mm. mittaamaan ihmisen mahalaukun tai sydämen tuottamaa sähkömagneettista kenttää ja mittauksen perusteella voidaan arvioida niiden tilaa sekä toimintaa. Lisäksi SQUID hyvin herkkänä sensorina mahdollistaa nykyisiä magneettikuvauslaitteita huomattavasti pienempitehoisempien eli myös edullisempien laitteistojen valmistuksen. Nämä ovat nimenomaan Qin ilmenemismuotoja - se että joku kokee länsimaisen tieteen paaluttaneen sähkömagneettisen energian omakseen, ei sulje sitä pois muiden käytöstä. Itse asiassa voisi ajatella, että muinaiset kiinalaiset omaisivat tässä suhteessa ensimmäisen paalun ja pitäisikin puhua EKG:n sijaan sydämen qin tutkimuksesta. Leikki leikkinä, tätä en tietenkään vaadi, mutta toivon että ymmärrät tilanteen absurdiutta hiukan minunkin perspektiivistä katsottuna. 

2. Vaikka sellainen Qi olisikin, sen vaikutukset ovat niin marginaalisia ettei niillä ole merkitystä. 

Darendellier, Darendellier, Sinclair toteavat tutkimuksessaan, että koe-eläintutkimuksessa sekä pulsoiva että staattinen sähkömagneettinen kenttä nopeuttivat verrokkiryhmään verrattuna luun paranemisprosessia. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9456617 

Hämmästyttävää kyllä jopa hienovaraisemmat hoitotavat näyttävät tuottavan tulosta: Lucchetti, de Oliveira, Goncalves, Ueda, Mimica, Lucchetti ovat hiljan julkaisseet tutkimustuloksensa, jossa he toteavat että käsilläparantamismetodilla voidaan hillitä bakteerikasvustoa verrokkiryhmään nähden tilastollisesti merkittävällä tavalla. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24280471  Erikoinen tapaus, vaikka kuinka haluaisi kääntää kognitiivisen dissonanssivaihteen päälle. 

Mitä tutkimustuloksiin tulee, usein vedotaan Suomessa siihen, että jos tutkimus ei ole suomalainen, ei se ole luotettava tai siinä on muuten jotain epäilyttävää tai ”huuhaahan” liittyen tilastollinen merkittävyyskin on plaseboa, suggestiota tai tutkijoiden epäpätevyyttä. En itse ole intohimoinen kätten päällepanon kannattaja, mutta mielestäni kiihkottomasti voidaan huomioida tällainenkin tutkimustulos. Tämä jälkimmäinen tutkimus on siitäkin hauska, että bakteerit tuskin joutuivat suggestion kohteeksi.

3. Ei ole tieteellistä näyttöä. 

Olen vuosia henkilökohtaisesti pohtinut ja tutkinut näitä asioita, enkä näe minkäänlaista ristiriitaa Qin käsitteen ja tieteen tunteman energiakäsityksen välillä. Jos ajattelemme hoitovaikutuksia tavalla tai toisella, voimme siinäkin nähdä termodynamiikan periaatteiden toimivan - ihmiskeho näyttäisi toimivan vaikuttavalla tavalla osaten hyödyntää erilaisia vastaanottamiaan energiamuotoja muuntamalla niitä itselleen hyödyllisiin muotoihin. Syöminen olkoon ilmeisin esimerkki, mutta voimme aivan yksinkertaisimmillaan ajatella kosketukseen perustuvia hoitomuotoja - vähintäänkin lämpöenergiaa sekä kineettistä energiaa absorboituu kudokseen ja muuntuu käyttökelpoiseen muotoon. Mitä yleensä tieteelliseen näyttöön tulee, viittaan kahteen aiempaan argumenttiin ja herätän kysymyksen siitä, onko yleensä vilpitöntä halua löytää näyttöä? 

Miksi en kasaa tähän enempää näyttöä? Vastaus on yksinkertainen, tämä ei viime kädessä väitteistä huolimatta ole monenkaan ihmisen kohdalla todellisuudessa tieteellinen kysymys, vaan ennemmin periaatekysymys, jolloin mikään näyttö ei ole riittävää. Tieteellistä näyttöä ei ole vaikeata löytää.

4. Miksei Qillä sitten hoideta kaikkia vaivoja jos se kerran on niin ihmeellinen? 

Eräs kaikkien aikojen ehdottomista suosikkistripeistäni Pentti Jarlan Fingerpori-sarjassa on vaihtoehtohoitojen ambulanssi, jossa auton alle jäänyttä potilasta hoidetaan tien reunassa korvakynttilällä ja kaveria pyydetään tuoman pidempiä akupunktioneuloja. Jarla on skepsiksen jäsen, mikä näkyy ja kuuluu hänen tuotannossaan - usein äärimmäisen hauskalla tavalla. Hänhän herättää tässä stripissään juuri tämän mainitun argumentin. 

Asia on nähdäkseni yksinkertainen ja voidaan mieltää jälleen eräällä tavalla termodynamiikan lakien mukaan. Jos vaiva on pienehkö, sanotaan vaikkapa kiputila, johon ei liity kudosmuutoksia ja se on kehittynyt suhteellisen lyhyellä aikajänteellä, on sen tuottamiseen käytetty suhteellisen pieni määrä energiaa - energia eli Qi on muuntunut elimistössä olevaksi haitalliseksi ilmiöksi. Koska vaivaan on "investoitunut" kohtuullisen vaatimaton määrä energiaa, sen korjaamiseen vastaavasti riittää myöskin kohtuullisen pieni määrä energiaa.  Tämä tarkoittaa itse hoitomenetelmien käyttöä, hoitajan aikaa, elämäntapamuutoksia jne. Edelleen tämä voidaan annostella suhteellisen pitkän ajan kuluessa. 

Sitä vastoin vakava tila, esimerkiksi henkeä uhkaava trauman aiheuttama tila tai kymmenien vuosien aikana kehittynyt kasvain voidaan nähdä ongelmana, jonka tuottamiseen on joko hetkellisesti esim. liikenneonnettomuuden kehoon kohdistaneiden voimien(Qi) muodossa investoitu hyvin suuri määrä energiaa. Toisaalta vaivaan on voinut ”investoitua” energiaa hyvin pitkän elämäntapoihin, erilaisiin altistumisiin ja jopa tunteisiin liittyvän prosessin myötä. 

Kudoksiin liittyviä muutoksia on tapahtunut molemmissa tapauksissa ja asian hoitaminen vaatii huomattavan määrän energiaa eli Qitä. Traumassa vammautunut tai kasvaimiaan poistattamassa oleva potilas ovat leikkaussalissa tilanteessa jossa heihin kohdistuu hyvin lyhyen ajan sisällä valtava määrä energiaa. Että saamme tämän blogin lukijaa ymmärtämään paremmin sitä, mitä kiinalaisen lääketieteen tuntema Qi on, pyydän saada käyttää Qitä siinä muodossa kuin se todellisuudessa traditiossa tunnetaan: potilaaseen ei kohdistu pelkästään skalpellin viiltoon tarvittava lihastyö vaan sen lisäksi kirurgien Qi, teknisten laitteiden Qi sekä fasiliteetin Qi -toisin sanoen valtava määrä resursseja. 

Kirurgin Qi on vuosien opiskelun ja kokemuksen häneen kasaama tietoisuuden, ammatillisen osaamisen sekä koordinaation yhteenliittymä - eräänlainen sairaudellisen energiankasauman vastakohta. Hän omaa tietynlaisen luonteen joka on ohjannut hänet alalle, joka sekin on Qitä minun näkökulmastani. Henkilökunta joka on läsnä hyvin konkreettisesti satsaa tähän yhteen tapahtumaan energiaa jo pelkästään olemalla läsnä ja saamalla ajastaan korvauksen - puhumattakaan siitä mitä heillä on ammatillisesti annettavaa. 

Perustellakseni tätä kirurgin edustamaa. hiukan hahmotonta, pelkän mekaanisen suoritteen ylittävää Qitä, esitän kysymyksen: kuinka moni haluaisi että minä tulisin operoimaan traumassa kärsimiään sisäelinvaurioita? Osaan itsekin käsitellä skalpellia, nuorempana käytin sitä tosi paljon ja vieläpä herkällä kädellä koristemaalauksia varten maskeja leikatessani. Lisäksi olen sangen hyvin perillä anatomiasta. Mikä erottaa minut ja leikkaavan kirurgin? Länsimainen mieli haluaisi luokitella tämän eron koulutuksen nimikkeellä. Uskokaa tai älkää, mutta kiinalaisen lääketieteen perinteisestä näkökulmasta katsottuna hänellä ja minulla on vain erilainen Qi, hänellä hänen historiansa, koulutuksensa ja valintojensa tuottama Qi ja minulla omani. Minun asiantuntemukseni, historiani ja opiskeluni Qin alueelta auttaa minua ymmärtämään tämän eron omasta näkökulmastani. 

Edelleen tähän neljänteen argumenttiin sisältyy mystinen mustavalkoinen ajatus siitä, että jos te kerran niin päteviä olette Qinne kanssa, niin ettehän toki omaa vakavaa sairauttanne mene hoidattamaan virallisen sairaanhoidon taholle? Viitaten edelläkertomaani näkemykseeni siitä mikä ero näiden asioiden välillä Qin kannalta on, ei mitään todelista mustavalkoisuutta ole, eikä ole koskaan ollut. Ymmärrän kyllä mistä tämä mustavalkoisuus ihmisten käsityksiin hiipii, usein kuulee täydentävien hoitomuotojen edustajan suusta ympäripyöreän lausunnon, että kaikkea voidaan hoitaa. Tällainen on minun mielestäni usein alallaan kohtuullisen tuoreen, hiukan naiivin toimijan näkemys - se on teoriassa totta, mutta käytännössä järjetöntä. Tässä kokonaisvaltaisuus voi sekoittua harhaan omnipotenssista - tai sellaisena se saatetaan ainakin kuulla. Kokonaisvaltaisuus ei tarkoita sitä, että vaikkapa minä olen kaikkivoipa, vaan sitä että nähdessäni asiakkaan ongelman, pystyn ymmärtämään hänen rakennettaan, perinnöllisten ominaisuuksien osuutta, rasituksen osuutta, ravinnon sekä elämäntavan ja tunne-elämän vaikutuksia hänen tilaansa. Joskus voin tehdä asialle jotain, joskus kokonaisvaltainen ymmärtäminen ei auta - täytyy tunnustaa että tietää omasta kontekstistaan periaatteen siitä miksi asiat ovat näin ollen kykenemätön niitä muuttamaan. That´s life. Silloin mietitään että mikä taho voi olla sellainen joka kenties pystyy asiaan vaikuttamaan.

Pystynkö minä satsaamaan yhteen ihmiseen käsittämättömän määrän energiaa eli Qitä eri muodoissaan hoitamaan hänen vakavaa sairauttaan kirurgitiimiin ja virallisen sairaanhoidon resursseihin verrannollisella tavalla? Vastaus on jälleen ilmeinen, enpä. Siksi tiedostan - kuten mielestäni kaikkien vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitomuotojen edustajien tulisi - milloin hoitoni saattaa olla vaihtoehtoinen, milloin täydentävä, milloin käytännössä turha. 

Esimerkkinä karkeasti: vaikkapa kyynärpääkivun, alaselkäkivun, päänsäryn tai jatkuvan väsymyksen kanssa voin kiinalaisen lääketieteen hoitomenetelmineni, eli minun kohdallani ennenmuuta akupunktuurin avulla, elämäntapa- sekä ravinto-ohjeistuksineni edustaa vaihtoehtoista hoitomuotoa. Silloin kun sääri on murtunut ja operoitu, voin edustaa täydentävää hoitomuotoa helpottaessani kipuja toipumisvaiheessa. Kun ihminen on syvästi masentunut, psykoottinen tai tuore avomurtuma sääressään, en edusta vaihtoehtoista enkä juuri sillä hetkellä todennäköisesti edes täydentävää tahoa. Hämmästyttävää kyllä, pystyn olemaan tässä asiassa jossain määrin jopa Hannu Lauerman kanssa samoilla linjoilla. Muutoin minua kyllä hiukan rasittaa hänen hypnoottinen otteensa hänen viitatessaan vaihtoehtoisiin hoitoihin. On vain ja ainoastaan järkevää ja tarkoituksenmukaista oivaltaa minkälaisissa vaivoissa omat menetelmät ovat parhaimmillaan, sitä kai kutsutaan viisaudeksi. 

5. Qin vaikutukset ovat plaseboa kaikki tyynni. 

Kuten kohdassa 2 sivusin, tutkimusnäyttöäkin löytyy sen puolesta, että kaikki vaikutukset eivät suinkaan ole plaseboa. Toisaalta pidän outona sitä, että plasebo-vaikutukseen suhtaudutaan kuin sillä ei olisi mitään arvoa. Plaseboa ei siis kaikki tyynni, vaan luonnollisesti osa on. 

Plasebohan lienee yksi suggestion muodoista - maailma on täynnä niitä. Meitä pommitetaan koko ajan erilaisilla suggestioilla mainonnan, mielikuvien, koululaitoksen, kasvatuksen ym. "indoktrinaation" muodoissa. Itse näen niin, että siitä huolimatta että eräiden ihmisten t-paidoissa lukee jotakin positiivisuuden sijaitsemisesta ruoansulatuskanavan loppumetreillä, niin mitä myönteisimmillä ja erityisesti tässä aihepiirissä paranemismyönteisillä ajatuksilla ihminen pystyy itseään suggeroimaan, sen parempi. Tätä kutsutaan positiiviseksi ajatteluksi ja tässä hyvinvointivaltiossamme jossa masentuneita on yhtä paljon kuin Kongossa, sen ei luulisi olevan ollenkaan huono asia.  http://www.hs.fi/ulkomaat/a1383884538802 

On paradoksaalista, että stereotypinen, fiksu suomalainen on mieluummin onneton(ja omasta mielestään oikeassa) kuin hyväksyisi plasebo-vaikutuksen omaksi hyödykseen. Fredrikkson et al ovat tehneet tutkimuksessaan havainnon mielen - eli käytännössä plasebon - vaikutuksesta. Jopa tutkittaessa kahta erilaista onnellisten ryhmää, havaitaan että ihminen joka omaa eudaimonisen eli eettisellä tavalla, toisia auttaen onnellisuuden kokemusta tavoittelevan mielentilan, on geenien ilmentymiseltään vähemmän tulehduksellisessa tilassa kuin hedonistisesti onnellisuuttaan luova ihminen.  http://www.pnas.org/content/early/2013/07/25/1305419110.abstract

Lopuksi

Qi on energiaa, energia on Qi. Qi kuuluu tieteen mittaamien suureiden puitteisiin, mutta on täysin mahdollista, että tulevaisuuden myötä tutkimusmenetelmien kehittyessä pystytään löytämään aina vain hienovaraisempia mittaustapoja Qille.  Kaikki tieteen tuntemat energiamuodot ovat Qitä, mutta Qi ulottuu niiden ulkopuolelle.Mielestäni liian usein ihmiset perustavat käsityksensä siitä mikä on todellista sille mitä he kykenevät itse näköaistinsa välityksellä havainnoimaan. Samoin kuin näkyvän valon aallonpituudet edustavat kovin pientä osaa koko sähkömagneettisesta spektristä, luulen että kaikesta edistymisestämme huolimatta ihmiskuntana, ymmärrämme kokonaisuudesta vasta kovin vähän. Hypoteesina tuleekin juuri nyt mieleeni, että pystytäänkö jossain vaiheessa todentamaan eliömuotojen tuottamien sähkömagneettisten kenttien - hyvin heikkojenkin sellaisten - toimivan kantoaaltona informaatiolle? Miettikääpä vaikkapa lintu- tai kalaparvien täysin synkronoitua, viiveetöntä toimintaa, aivan kuin ne toimisivat yhtenä organismina lentäessään tai uidessaan.

 Tässä mystisen Qin asiayhteydessä mietin sitä, että eikö ketään muuta kuin minua kiusaa se, että pimeä aine ja pimeä energia muodostavat yhdessä noin 96 prosenttia maailmankaikkeudesta - siitä huolimatta että niiden olemassaoloon on päädytty laskennallisesti täydentäen laskutoimitukset vastaamaan todellisuutta, eikä niitä ole käytännössä kyetty havaitsemaan?

Toivotan mukavia hetkiä Rupert Sheldraken Science set free -luennon parissa. Sekään ei varmasti edusta koko totuutta, mutta se kehottaa ajattelemaan ns. laatikon ulkopuolella. Jos koet Sheldraken luentoa kuunnellessasi sisäistä tuskaa ja haluat keskeyttää katsomisen, mieti hetken onko se hänen vikansa vai mahdollisesti pelkoa siitä, että sinun maailmankuvasi ja turvallisuudentunteesi  siitä eivät olekaan vakaat?